Johdanto
Ressun Nuorsuomalainen Klubi teki selvityksen Ressun lukion kansallisen puolen opiskelijoiden poliittisista mielipiteistä ja arvoista, Liberaali-konservatiivi- ja vasemmisto-oikeisto-akseleita hyödyntäen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa opiskelijoiden jakautumista poliittisesti. Päämääränä olisi toistaa koe vuotuisesti, seuraten oppilaiden arvomaailman muutosta ajan saatossa ja maailman muuttuessa.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin täysin anonyyminä kyselytutkimuksena. Vuosikurssin lisäksi vastaajalta kysyttiin puoluekantaa sekä sijoittumista vasemmisto-oikeisto- sekä liberaali-konservatiivi-akselille, valitsemalla numeron väliltä 1-7. Kyselyyn vastanneilla oli myös mahdollisuus suorittaa Political Compass -testin.
Sähköinen kyselytutkimuslomake lähetettiin vuosikurssien Whatsapp-ryhmiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 202 opiskelijaa, joista ensimmäisen asteen opiskelijoita oli 95, toiseen asteen opiskelijoita 88, ja kolmannen asteen opiskelijoita 19. Vapaaehtoiseen kompassitestiin vastasi 47 opiskelijaa.
Puoluekannat ja arvot
Puoluekannat
Ylivoimaisesti suosituin puolue oli Kokoomus, jota vastasi kannattavansa yli 40% vastanneista. Toiseksi suurin puolue oli Vihreät 22% kannatuksella. Vihreitä seurasi, lähes yhtä paljon suosiota saaneet Vasemmistoliitto ja SDP, noin 10 prosentin kannatuksella. Perussuomalaiset, RKP ja Keskusta saivat kukin muutaman prosentin kannatusta opiskelijoiden keskuudessa. Loput äänistä jakautuivat pienpuolueille ja osa vastaajista näki, ettei mikään puolueista edustanut heitä tarpeeksi hyvin.
Arvot
Ensimmäisen asteen opiskelijoiden sijoittuminen vasemmisto-oikeisto-akselille on hieman keskeltä vasemmalle. Vaikka moodi oli viisi (5), mediaani oli neljä (4) ja keskiarvo ≈ 3,98, keskihajonnan ollessa ≈ 1,55. Liberaali-konservatiivi-akselille sijoittuminen on voimakkaasti painottunut liberaaliin suuntaan. Moodi ja mediaani olivat kaksi (2) ja aritmeettinen keskiarvo ≈ 2,19, keskihajonnan ollessa ≈ 1,47.
Toisen vuosikurssin opiskelijat sijoittuvat seuraavasti: vasemmisto-oikeisto-akselin moodi oli viisi (5), mediaani oli neljä (4) ja keskiarvo ≈ 4,09 keskihajonnan ollessa ≈ 1,70. Liberaali-konservatiivi-akselille sijoittuminen oli voimakkaasti painottunut myös liberaaliin suuntaan. Moodi ja mediaani ovat kaksi (2) ja aritmeettinen keskiarvo ≈ 2,49 keskihajonnan ollessa ≈ 1,52.
Kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden sijoittuminen oli seuraavanlaista: oikeisto-vasemmisto-akselin moodi oli kuusi (6), mediaani oli viisi (5) ja keskiarvo ≈ 4,37 keskihajonnan ollessa ≈ 2,03. Liberaali-konservatiivi-akselille sijoittuminen on voimakkaasti painottunut edelleen liberaaliin suuntaan. Moodi ja mediaani ovat kaksi (2) ja aritmeettinen keskiarvo ≈ 1,89 keskihajonnan ollessa ≈ 0,94.
Yhteenveto
Oikeisto- ja vasemmistopuolueet saivat yhteensä osapuilleen saman verran kannatusta. Oikeistoäänistä leijonansosa meni kokoomukselle, kun taas vasemmiston äänet jakautuivat Vihreiden, Vasemmistoliiton ja SDP:n välillä. Oikeistolaisilla ressuilla saattaa siis olla keskenään enemmän yhteistä tarttumapintaa mielipiteiden suhteen, kun vasemmistossa voi esiintyä suurempia näkemyseroja. Tämä voi osaltaan selittää yleisestä käsitystä siitä, että Ressu on oikeisto- ja kokoomusvoittoinen koulu.
Liberaali-konservatiivi-akselilla jakolinja on selkeämpi: ylivoimaisesti suurin osa ressuista tunnustaa olevansa liberaaleja.
Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat sijoittivat itsensä akseleille keskenään hyvin samankaltaisesti. Kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden sijoittuminen oikeisto-vasemmisto akselille oli kuitenkin enemmän oikeiston suuntaan. Kolmannen vuosikurssin Liberaali-konservatiivi -akseli oli kuitenkin samankaltainen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin kanssa, tosin tiiviimpi alle yhden keskihajonnallaan.
Yllä olevaan koordinaatistoon on sijoitettu kyselystä saamiamme testituloksia. Tulokset korreloivat melko hyvin liberaali - konservatiivi -akselin tulosten kanssa, mutta poikkeavat hieman oikeisto - vasemmisto -akselin vastauksista. Tämä saattaa selittyä osittain vähäisemmän vastaajamäärän perusteella (kompassitestiin vastasi vain 47 opiskelijaa verrattuna kyselyyn vastanneiden kokonaismäärään, 202).
Virhelähteet
Politiikka on monelle arka aihe. Vaikka tutkimuksessa kerrottiin sen olevan täysin anonyymi, moni saattoi tästä huolimatta arastella vastaamasta täysin rehellisesti. Tähän on siis saattanut vaikuttaa esimerkiksi se kuinka sosiaalisesti hyväksyttäviksi poliittiset kannat koetaan. Lisäksi tuloksiin on saattanut vaikuttaa niin sanottu “please-you”-efekti, jossa osallistuja yrittää miellyttää tutkijaa, ja “screw-you”-efekti, jossa osallistuja yrittää päinvastoin pilata tutkijan lähteiden luotettavuuden keinolla millä hyvänsä.
Lisäksi kaikki vuosikurssin edustajat eivät vastanneet kyselyyn. Lisäksi kolmannen asteen opiskelijoita edustaa pieni, lukion yli kolmeen vuoteen suorittava otosjoukko. Kyselytutkimus ollaan myös lähetetty pelkästään vuosikurssin Whatsapp-ryhmiin, mutta ei ole varmaa, ovatko kaikki vuosikurssien edustajat mukana näissä ryhmissä. On luultavaa, että suuremalla otosjoukolla kolmannenkin vuosikurssin edustajien tulokset olisivat olleet muiden vuosikurssien tulosten kaltaisia.
Tutkimuksen toteutti Ressun Nuorsuomalaisen Klubin kirjoitustyöryhmä:
Erik Adler, Samuli Sistonen, Daniel Nikkar ja Leevi Vento
コメント